VARIA: Suomessa on kaksi kansalliskieltä. Mitkä ne Perustuslain 17 §:n mukaan ovat?

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.


Suomen perustuslaki
17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

VARIA: Montako saamelaista Suomessa asuu?

Suomessa on noin 9000 saamelaista.

Saamelaisten perinteinen asuinalue.

Saamelainen poronhoitaja.

VARIA: Kuka oli Viron ensimmäinen suurlähettiläs Suomessa?

Viron ensimmäinen suurlähettiläs Suomessa oli Oskar Kallas.


Oskar Kallas

Oskar Kallas oli Viron tasavallan asiainhoitajaksi Suomeen 1918 - 1922.

VARIA: Kuka on tällä hetkellä Suomen suurlähettiläs Virossa?

Tällä hetkellä on Suomen suurlähettiläs Virossa Jaakko Kalela.

Hän siirtyi vuonna 2005 Suomen suurlähettilääksi Tallinnaan.

VARIA: Kuka on Suomen presidentti? Kuinka kauan hän on ollut presidentti ja saako hän vielä jatkaa?

Suomen tasavallan presidentti on Tarja Halonen.
























Hän on ollut presidentti vuodesta 2000. Kyllä hän voi olla presidentti vielä kaksi vuotta.






























Nuori Tarja(5 vuoden)

VARIA: Kuka on suunnitellut Estonia-teatterin?

Armas Lindgren ja Wivi Lönni ovat suunnitellut Estonia-teatterin.


Armas Lindgren


Wivi Lönn


Kansallisooppera

Suomalaisten arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnittelema jugend-klassisistista tyyliä edustava ja vuonna 1913 valmistunut Virolaisen Teatterin Estonian rakennus oli silloisen Tallinnan suurin rakennus.

VARIA: Minä vuonna valmistui Eduskuntatalo ja millä kadulla se sijaitsee?

Talon rakennustyöt aloitettiin 1926 ja se valmistui vuonna 1931. Se sijaitsee Mannerheimintiellä.

Eduskuntatalo on Helsingin keskustassa Etu-Töölön kaupunginosassa sijaitseva rakennus, jossa kokoontuu Suomen eduskunta.

Valtiosali

Istuntosali

VARIA:Suomessa ei ole kuningasta vaan presidentti, Suomi ei siis ole kuningaskunta vaan ... mikä?

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

JUHLAPÄIVÄT: Kalevalan päivä – suomalaisen kulttuurin päivä - on 28.2. Millä nimellä virolaiset tuntevat Väinämöisen?

Virolaiset tuntevat Väinämöistä Vanemuisen (Vanemuine) nimellä.

Väinämöinen

JUHLAPÄIVÄT: Miksi helmikuun alussa leivotaan Runebergin torttuja?

Helmikuun alussa leivotaan Runebergin torttuja, koska sitten on Runebergin päivä.

Runebergin tortut olivat Johan Ludvig Runebergin vaimon, Suomen ensimmäisen naiskirjailijan, Fredrika Runebergin luomus.


Fredrika Runeberg (1807–1879)





Nykyään Runebergin tortut ovat hyvin suosittuja ja niitä löytää helmikuun alussa monista kahviloista ja konditorioista.

Valmistus:

1 muna
1½ dl sokeria
1 dl kahvikermaa
1 dl kuorineen jauhettua mantelia
2 dl korppujauhoja
1½ dl sulatettua rasvaa (150 g)
1½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

kuorrutus:
1 dl tomusokeria
1 rkl vettä, mehua tms.

Lisäksi tarvitset paperisia torttuvuokia.

1. Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
2. Sulata rasva.
3. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.
4. Lisää kahvikerma.
5. Lisää mantelit, korppujauho ja vähän jäähtynyt rasva.
6. Lisää lopuksi jauhoseos (vehnäjauho + leivinjauho).
7. Jaa taikina vuokiin. Paista 15 minuuttia.
8. Koristele hillolla ja kuorrutuksella.

JUHLAPÄIVÄT:Milloin on Suomen itsenäisyyspäivä?

Suomi itsenäisyyspäivä on 06.12.


















Suomessa itsenäisyyspäivä on rakenteeltaan hyvin perinteinen.
Itsenäisyyspäivänä järjestetään valtakunnallinen sotilasparaati ja joitain paikallisia paraateja. Itsenäisyyspäivänä ja puolustusvoimien lippujuhlapäivänä tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ja armeijan ylennyksiä.

JUHLAPÄIVÄT: Kuinka kauan tasa-arvon päivä on Suomessa vietetty?

Tasa-arvon päivä on Suomessa vietetty vuodesta 2003.

Yleiseksi liputuspäiväksi se tuli vuonna 2007. Uuden liputuspäivän virallisena nimenä on Minna Canthin päivä.


Minna Canth rippikouluikäisenä.


Minna ja J. F. Canth Jyväskylässä.


Minna Canth vuonna 1944 julkaistussa postimerkissä.

JUHLAPÄIVÄT: Heinäkuussa on Eino Leinon päivä. Kuka oli Eino Leino?

Eino Leino (1878-1926) oli yksi merkittävimpiä ja monipuolisimpia suomalaisia runoilijoita.























Eino Leino

18-vuotiaan Leinon ensimmäinen runokokoelma Maaliskuun lauluja julkaistiin vuonna 1896.

JUHLAPÄIVÄT: Mitä syödään pääsiäisenä?

Suomalainen pääsiäisen perinneruoka on mämmi.

































Ainekset

• 6 l vettä
• n. 2kg ruisjauhoja
• 600g maltaita
• 2 tl suolaa
• 2 dl siirappia
• 3 rkl pomeranssinkuoria
• pinnalle: siirappivettä

Valmistus:

1. Kuumenna 1 l vettä noin 60°C. Älä keitä vettä.
2. Vatkaa kuumennettuun veteen ruisjauhoja ja maltaita, kunnes seos on vellimäistä.
3. Seoksen päälle levitetään paksuhko kerros maltaita ja ruisjauhoja, jonka jälkeen padan päälle laitetaan kansi ja mämmiseos jätetään imeltymään lieden reunalle tai kevyesti lämmitettyyn uuniin noin 1 tunnin ajaksi. Pidä lämpö sen verran alhaisena, ettei mämmi pääse imeltymisen aikana kiehumaan.
4. Kun tunti on kulunut, pinnalla ollut jauhokerros sekoitetaan ja samalla lisätään 1 l kuumaa vettä. Jonka jälkeen levitetään samanlainen jauho- ja mallaskerros kuin edellisessä vaiheessa. Tämä toimenpide tehdään aina tunnin välein, kunnes kaikki jauhot ja vedet on käytetty mämmiseokseen.
5. Imellytys vaiheen lopuksi mämmiä keitetään noin 15 minuuttia samalla huolellisesti sekoittaen. Varo ettei mämmi pala pohjaan. Lisää mausteet samalla kun sekoitat mämmiä: siirappi, jauhetut pomeranssinkuoret ja suola.
6. Kaada jäähtynyt seos vuokiin niin, että 2/3 vuoasta peittyy.
7. Jotta mämmin pinta ei kovettuisi paistamisen aikana, voit sivellä pinnalle siirappi- tai sokerivettä.
8. Paista mämmivuokia uunissa 170C asteessa noin 3 tuntia. Laita jäähtymään viileään paikkaan.
9. Mämmi kannattaa tarjoilla vasta 4-5 päivän päästä paistamisesta, jolloin maku on parhaimmillaan, runsaan kerman kera.

JUHLAPÄIVÄT: Virossa viron kielen päivää vietetään Kristjan Jaak Petersonin syntymäpäivänä. Kenen kuolinpäivänä vietetään suomen kielen päivää?

Suomen kielen päivää vietetään Mikael Agricolan kuolinpäivänä (9. huhtikuuta).

Mikael Agricola oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan kehitti pohjan suomen kirjakielelle, sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.

JUHLAPÄIVÄT: Mitä tarkoittaa liputuspäivä?

Liputuspäivä tarkoittaa, että liput nostetaan salkkoon.

Viralliset liputuspäivät luetellaan Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa.

Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan.

Viralliset liputuspäivät ovat:

1. 28. helmikuuta, Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
2. 1. toukokuuta, vappu, suomalaisen työn päivä
3. toukokuun toinen sunnuntai, äitienpäivä
4. 4. kesäkuuta, puolustusvoimain lippujuhlan päivä
5. kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai, juhannus, Suomen lipun päivä
6. 6. joulukuuta, itsenäisyyspäivä
7. päivä, jolloin toimitetaan eduskuntavaalit, tasavallan presidentin vaalit, kunnallisvaalit, europarlamenttivaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa
8. päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa

Vakiintuneet Liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan.

Vakiintuneita liputuspäiviä ovat:

1. 5. helmikuuta, J. L. Runebergin päivä
2. 19. maaliskuuta, Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
3. 9. huhtikuuta, Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä
4. 27. huhtikuuta, kansallinen veteraanipäivä
5. 12. toukokuuta, J. V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
6. toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä
7. 6. heinäkuuta, Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
8. 10. lokakuuta, Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
9. 24. lokakuuta, Yhdistyneiden kansakuntien päivä
10. 6. marraskuuta, ruotsalaisuuden päivä
11. marraskuun toinen sunnuntai, isänpäivä

Suomen lippu

SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA: Minä vuonna Suomi liittyi Euroopan unioniin?

Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995 vuonna.



Euroopan unioni on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.


Lippu

Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteenlaskettu väkiluku on yli 500 miljoonaa ja pinta-ala 4 324 782 km².




Euroopan yhteisöjen (sinisellä) ja EU:n (vihreällä) laajeneminen animaationa

SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA: Monesko päivä suomalaiset solmivat Neuvosto-Venäjän kanssa Tarton rauha 1920?

Suomalaiset solmivat Neuvosto-Venäjän kanssa Tarton rauha 14. lokakuuta 1920.


Tarton rauha. Kartta jossa näkyy Petsamo, Repola ja Porajärvi.

Neuvottelut kestivät melkein viisi kuukautta ja tuloksena Petsamo liitettiin Suomeen ja Suomeen liittymisestä sopineet Repola ja Porajärvi jäivät Neuvosto-Venäjälle.

SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA: Minä vuonna suomalaiset naiset saivat äänioikeuden?

Suomi antoi kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden vuonna 1906.



Ensimmäinen suomalainen naisministeri Miina Sillanpää
puhuu eduskunnassa Säätytalolla 1907.

SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA: Suomessa vietettiin 200-vuotisjuhlia vuonna 2009. Minkä takia?

Koska Suomen autonomisen ajan alkaminen vuonna 1809 on yksi suomalaisten historian merkkipaaluista.

Katso myös:

http://www.1809.fi/traileri_flash/trailer_preload.html

SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA: Mikä virolainen kaupunki mainitaan Porilaisten marssissa?

Porilaisten marssissa mainitaan Narvaa.

Porilaisten marssi on ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi vuodesta 1918. Porilaisten marssi on myös Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.



Porilaisten marssi (Albert Edelfelt, 1900)

Porilaisten marssin sanat

Pojat, kansan urhokkaan,

mi Puolan, Lützin, Leipzigin

ja Narvan mailla vertaan vuoti,

viel' on Suomi voimissaan,

voi vainolaisten hurmehella peittää maan.

Pois, pois rauhan toimi jää,

jo tulta kohta kalpa lyö

ja vinkuen taas lentää luoti.

Joukkoon kaikki yhtykää,

meit' entisajan sankarhenget tervehtää.

Kauniina väikkyy muisto urhojemme,

kuolossa mekin vasta kalpenemme.

Eespäin rohkeasti vaan,

ei kunniaansa myö

sun poikas milloinkaan!

Uljaana taistolippu liehu,

voitosta voittohon

sä vielä meitä viet!

Eespäin nyt kaikki, taisto alkakaa,

saa sankareita vielä nähdä Suomenmaa!

SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA: Minä vuonna otettiin käyttöön eli vihittiin Turun tuomiokirkko?

Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöönsä v. 1300.

Turun tuomiokirkko on Suomen Turussa Aurajoen rannalla sijaitseva monessa vaiheessa rakennettu kivikirkko, jonka varhaisimmat osat ovat keskiajalta. Turun tuomiokirkkoa pidetään Suomen kansallispyhäkkönä ja se kuuluu maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin. Se on ainoa Suomen keskiaikainen basilika. Pitkästä rakennusajasta johtuen tuomiokirkko edustaa useaa eri tyylisuuntaa, muun muassa romaanista, goottilaista sekä uusgoottilaista tyyliä.

Tuomiokirkko on rakennettu matalalle kummulle nimeltään Unikankare. Kirkon pituus on 89 m, leveys noin 38 m ja korkeus 44,5 m. Tornin korkeus on 85,53 m.

Tuomiokirkon tornissa on Suomen vanhin julkiselle paikalle sijoitettu kello.

Turun tuomiokirkko oli satojen vuosien ajan Suomen merkittävin hautapaikka.

SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA: Missä sijaitsee Kierikin Kivikauden kylä?

Kierikin Kivikauden kylä sijaitsee Yli-Iin kunnassa Iijoen varrella, noin kymmenen kilometriä kunnan keskustasta kaakkoon Pudasjärvelle päin.

Kierikki on Suomen tärkeimpiä arkeologisia tutkimuskohteita, jota on tutkittu kaivauksin vuodesta 1960. Kaivauksia jatketaan vuosittain. Tutkimukset ovat muuttaneet merkittävästi kuvaa kivikauden Pohjois-Suomesta. On käynyt ilmi, että 7 000–5 000 vuotta sitten asuneet ihmiset asuivat suurehkoissa kylissä ympäri vuoden, sillä kala- ja hyljesaaliit mahdollistivat sen.

Markkinoiden päivä Kierikin Kivikauden kylässä

Kierikki Stone Age Center from Markku Tiihonen on Vimeo.

SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA: Susiluola on Suomen vanhin tunnettu asuinpaikka. Milloin Susiluolassa asuttiin?

Susiluolassa asutiin 120 000 vuotta sitten.

Susiluolan aidattu suuaukko

Susiluola on kiistelty muinaisjäännös, joka sijaitsee Kristiinankaupungin alueella, pääosin Karijoen kunnan omistamalla maalla. Luolasta löytyi vuonna 1996 kaivausten yhteydessä ihmisen mahdollisesti muokkaamia kiviä ja muita mahdollisia ihmisen toiminnan jälkiä.

SUOMEN SUURMIEHIÄ: Kuka suomalaisnainen valittiin Postimees-lehden vuoden henkilöksi?

Postimees-lehden vuoden henkilöksi valittiin Sofi Oksanen.



Sofi Oksanen

Puhdistus

SUOMEN SUURMIEHIÄ: Mitä kirjailija Alexis Stenwallin kirjaa luetaan tänäkin päivänä myös virolaisissa kouluissa?

Alexis Stenwallin Seitsemän veljestä luetaan tänäkin päivänä myös virolaisissa kouluissa.



Konstruktiot Viron ja Suomen Seitsemästä veljestä.

SUOMEN SUURMIEHIÄ: Kuka suomalaisista arkkitehdeistä on suunnitellut Tarttoon Villa Tammekann'in ja Helsinkiin Finlandia-talon?

Alvar Aalto on suunnitellut Tarttoon Villa Tammekann'in ja Helsinkiin Finlandia-talon.


Finlandia-talo



Villa Tammekann